Kaikkea sitä tarttuu kesälomalla kassiin.
Ostin euron kappalehintaan kahdeksan kappaletta minulle aiemmin tuntematonta Boing-sarjakuvalehteä. Lehti on jalkapallosarjakuvaa, jota olen aiemmin lukenut vain Bustereista ja Eric Castel -albumeista.
Divarista pyydystämäni lehdet ovat hyväkuntoisia, mutta ongelmia tuli hintalappujen kanssa, jotka olivat kirotun lujasti kiinni takasivun oikeassa alareunassa. Ne irtosivat vasta vaimon kynsillä ja silloinkin lehteen jäi liimapinta, joka tartuttaa lehtiä toisiinsa.
Hintalappuongelma on näköjään sarjakuvaostajalle ikuinen. Monissa lehdissäni, joista joskus aikoinaan en ole nyhtänyt hintalappuja pois, ne ovat niin lujassa ettei niitä enää saa pois. Kansimateriaali on usein liian pehmoista, jotta lappua uskaltaisi repiä irti.
Joskus hintalapuilla on myös tunnearvoa. Näkyyhän niistä ostopaikka ja kyseisen ajankohdan raha ja tuolloin käypä hinta. Usein kyse on omassa kokoelmassani markoista.
Itse Boing-sarjakuvasta joskus toiste.
xjoonas sanoo
Tää ongelma on yleensä kans näissä aku ankoissa mitä kirpputoreilta tulee osteltua. joskus tietysti jotku tekee pakkauksen akuilleen ja laittaa kylkeen hintalapun. mutta jotku sitten taas laittaa hinnotus koneella kylkeen tarran tai kirjottaa hinnan kynällä. ei hyvä 🙁
Kartoonari sanoo
Ostin nuo Boingit divarista, joka on toiminut jo parikymmentä vuotta. Onkin aika ihme juttu, että siellä ei kiinnosta kansien kohtalo. Tai ehkä Boing luokitellaan kertakäyttölehtiin ja kohderyhmä on niin nuori, että lehdillä ei katsota olevan niin väliä. En ole tarkistanut onko siellä samanlaiset laput kaikissa lehdissä.
Jotkut muuten tekevät lyijynämerkinnät sisäkanteen ja se toimii aika ok, sen saa kumitettua siististi pois.